Esimerkiksi päärautatieaseman hotellihankkeen tai Helsingin Seurahuoneen ja Uuden Ylioppilastalon rakennukset yhdistävän Hotel Grand Hansan kaltaisissa yhteiskunnallisesti merkittävissä yksityisen sektorin rakennushankkeissa korostuvat hankkeeseen ryhtyvän asettamien päämäärien lisäksi yhteiskuntamme tavoitteet ja odotukset. Näitä ovat muun muassa vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, hiilijalanjälkeen, liikenteeseen sekä alueen sosiaaliseen, toiminnalliseen ja taloudelliseen rakenteeseen. Kun rakennushankkeeseen ryhtyvä ohjaa hanketta myös omin taloudelliseen ja toiminnalliseen tehokkuuteen perustuvin mittarein, on rakennuslupaviranomaisten tehtävä puolestaan huolehtia yhteisölle asetettujen tavoitteiden ja odotusten toteutumisesta. Tämä unohtuu joskus rakennusprojektin kovassa aikataulu- ja kustannuspaineessa. Viranomaisten ensisijainen tehtävä ei ole huolehtia kaupallisen toimijan katteesta, vaan toimia demokraattisen yhteiskunnan päätöksentekokoneiston tuottaman kaavaprosessin sekä esimerkiksi julkisyhteisöjen ja rakennushankkeeseen ryhtyvän välisten sopimusten toteutumista valvovana tahona.
Rakennuslupaprosessin aikana suunnittelijoiden tehtävänä on pääsuunnittelijan johdolla laatia sellaiset suunnitelmat, joilla rakennushankkeeseen ryhtyvä saavuttaa mahdollisimman paljon lisäarvoa ja samanaikaisesti ympäröivän yhteiskunnan hankkeelle asettamat vaatimukset täyttyvät. Pohjustamalla molempien osapuolten intressien toteutumista avoimesti ja toista osapuolta arvostaen voidaan esisuunnittelu- ja ennakkoneuvotteluvaiheissa aikaansaada sellainen luottamus, joka hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa hankkeen onnistuneen toteutuksen. Tästä on maassamme paljon onnistuneita esimerkkejä.
Asia nousi taas hiljattain esille, kun Kalle Soinin kanssa keskustelimme rakentamisen kulttuurista meillä ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Pasilan Triplan alkuvaiheen sijoittajaneuvotteluissa kävi toistuvasti ilmi, kuinka kansainväliset sijoittajat pitivät Triplan viranomaiskäsittelyjen aikataulua vähintäänkin tavoitteellisena, jopa epärealistisena. He olivat hyvin varmoja siitä, että kaavoituksen tai rakennuslupakäsittelyn aikana eri osapuolten arvot törmäävät sen verran voimakkaasti, että väistämättä syntyy jonkinlainen konflikti, jokin viranomaistaho asettuu poikkiteloin tai jarruttaa kokonaisaikataulua merkittävästi.
Olimme eri mieltä ja luotimme siihen, että toisaalta kaupungin, valtion ja rakennushankkeeseen ryhtyvän välisellä toteutussopimuksella pedatun yhteisen arvoperustan tukemana ja toisaalta toimivan viranomaisdialogin mahdollistamana pysymme aikataulussa. Tiesimme myös, että suomalaisen, kansainvälisesti ottaen hyvin tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan konsensus edesauttaa prosessia. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että saimme kaikki kaava- ja rakennuslupapäätökset aikataulussa, ilman valituskierroksia.
Rakentamisen viranomaismenettelyt perustuvat Suomessa parhaimmillaan molempien osapuolten avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Menettely palvelee erinomaisesti sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän että laajemman yhteisön etuja. Pääsuunnittelija toimii tässä prosessissa linkkinä eri osapuolten välissä ja huolehtii, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten täyttyminen. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle prosessi tarjoaa hyvän vuorovaikutuskanavan, jolla mahdollistetaan omien intressien toteutuminen. Toisaalta se sisältää myös vahvan insentiivin toimia vastuullisesti. Jos viranomaisten luottamusta ulosmitataan lyhytnäköisesti, hankkeen eteneminen viranomaiskäsittelyissä alkaa kohdata kitkaa, kokonaisaikataulu vaarantuu ja kustannukset nousevat. Kun tilaaja luottaa suunnittelijoiden arvostelukykyyn, mitä ja milloin viranomaisille tulee esittää, voidaan viranomaisten kanssa neuvotella oikea-aikaisesti, hankintojen ja rakentamisen aikataulut huomioiden. Näin luottamus suunnittelijoihin tuottaa rakennushankkeeseen ryhtyvän kannalta parhaan ja kokonaistaloudellisimman lopputuloksen.
Jaakko Hassi
arkkitehti SAFA osakas
