Espooseen maaliskuussa 2022 avattu Lippulaiva on hiilineutraaliuden tavoitteista ponnistava älykäs ja energiatehokas, 150 000 neliön kaupunkikeskus, jonka ytimenä on juuri avattu kauppakeskus. Hiilineutraalin energiajärjestelmän lisäksi Lippulaivassa on otettu huomioon helppo saavutettavuus ja ympäristöystävälliset liikkumistavat. Samaan kaupunkikeskuskokonaisuuteen rakennetaan kauppakeskuksen lisäksi kahdeksan asuinkerrostaloa. Rakenteilla olevan Espoonlahden metroaseman kaksi yhdyskäyntiä ja Espoonlahden bussiterminaali ovat integroituja kauppakeskukseen. Kauppakäytävän ylimällä tasolla on lääkäriasema, kaupunkikirjasto, liikuntakeskus ja yksityinen päiväkoti. Kauppakeskuksen alla on 500 metriä pitkä pysäköintilaitos, joka suunniteltiin Länsimetron asemalaiturien päälle kahteen tasoon.
Kauppakeskuksen poikkeuksellisen pitkästä Espoonlahden kaupunkijulkisivusta tehtiin laadukas ja kestävä kaupunkijulkisivu, jossa on riittävästi ikkunoita ja riittävän iso mittakaava. Katujulkisivun tiilisokkeli on 10 metriä korkea. Katujulkisivu pilkottiin osiin niin, että matkalla tapahtuu materiaalivaihdoksia ja vaihdoksia myös korkeussuunnassa. Haastavaa oli integroida 4–15 -kerroksiset asuintalot kokonaisuuteen niin, että ne eivät jääneet irrallisiksi. Kauppakeskuksen eteläpuolella Solmutorin ja Espoonlahdentorin julkisivu on kymmenen metriä matalampi rinnetontin vuoksi. Eteläjulkisivu on pienimuotoisempi ja rauhalliseen kirkkopuistoympäristöön sovitettu. Ravintoloiden terassit sijoittuvat Solmutorille etelän suuntaan. Julkisivuissa käytettiin paljon paikalla muurattua tiiltä ja sen lisänä perforoitua ja profiloitua peltiä, yläosassa myös alumiinikomposiittikasetteja.
Läpi hankkeen on käytetty laadukkaita materiaaleja, mihin myös kaupunki on satsannut katualueella. Tiili on käännetty detaljitasolla syvyyssuuntaan eli ikkunat ja ovet ovat syvennyksissä ja tiiliverhous on käännetty tiilen pituuden verran sisäänpäin. Näin saatiin aikaiseksi laadukas ja massiivinen tiiliseinävaikutelma. Tiilissä on käytetty neljää eri sävyä, ja jokaisen sävyn yhteyteen on valittu omanlaisensa perforoitu pelti. Metroon liittyvät sisäänkäyntialueet ja rakennusosat erotettiin julkisivussa corten-pinnoitteella, samoin sisäänkäyntien yhteydessä olevat pyöräkatokset. Katujulkisivua jatkettiin kauppakeskuksen sisäkäytävillä samoilla materiaaleilla. Siellä on myös sama materiaalivaihtelu kuin ulkona, mikä auttaa orientoitumaan sisätiloissa. Sisälle on pyritty saamaan mahdollisimman selkeät kauppakäytävät; suorat linjat ja sisäänkäynnit loogisissa paikoissa käytävien päissä ja keskellä. Aulojen alakatoissa on talotekniikka maalattu mustaksi ja sen alla on säleikkö. Päätason isot riippuvalaisimet muodostavat oman valaisintasonsa. Lähtökohtana suunnittelussa oli teollinen, vähän rouheampi ilme. Sierakin alkuvaiheessa tekemät betonirakenteet olivat niin hyväpintaisia, että ne jätettiin betonipinnalle. Niihin lisättiin ainoastaan paikoitellen suurgrafiikkaa.
Katualueet olivat kaupungin suunnittelemia, ja rajapinnassa kauppakeskuksen kanssa oli paljon yhteensovitettavaa. Toteutus tehtiin laadukkaasti; esimerkiksi kaikki ulkoportaat ovat graniittia ja katualueelle ulottuvat pihat ovat värikästä betonikiveystä graniittireunuksineen. Kauppakeskuksen toisen kerroksen tasolla on rauhallinen ja hiljainen yläpiha, josta pääsee kirjastoon ja yksityiseen päiväkotiin. Lippulaivan tie on ollut pitkä ja mutkikas. Vajaat yhdeksän vuotta sitten käynnistetty hanke muuttui alun laajennushankkeesta uudisrakentamiseksi vanhan kauppakeskuksen purkuineen ja väliaikaisine väistötiloineen. Skanska valittiin lopulta projektinjohtourakoitsijaksi joulukuussa 2019.
Kauppakeskusta rakennettiin samanaikaisesti metroaseman ja bussiterminaalin kanssa, mikä paalutti aikataulun hyvin tiukaksi. Sweco esitti aikataulua nopeuttavana ratkaisuna niin sanottua top-down -menetelmää, jossa rakennuksen runkoa voidaan rakentaa ylös ilman alinta välipohjatasoa, joka rakennetaan sopivassa vaiheessa myöhemmin.
Hankkeessa oli haastavinta kaikkien eri työmaatoimintojen yhteensovitus. Kohde oli laaja jo sinänsä. Lisänä oli metroaseman ja bussiterminaalin sovittaminen samaan kokonaisuuteen SRV:n ja heidän aliurakoitsijoidensa kanssa sekä moninaisten erilaisten viranomaisvaatimusten huomioon ottaminen. Mukaan tuli vielä kahden eri urakoitsijan asuntorakentaminen samaan kokonaisuuteen ja siihen liittyvät väliaikaisjärjestelyt.
Suunnittelussa oli varauduttava viiden osalohkon päälle suunniteltaviin kahdeksaan asuinkerrostaloon, joiden huoneistokoot ja kantavien seinien sijainnit olivat lukitsematta. Tämä edellytti asuinrakennusten alapuolelle rakenneratkaisuja, jotka mahdollistaisivat suunnittelun ja rakentamisen etenemisen avoinna olevista lähtötiedoista huolimatta. Ratkaisuksi soveltui parhaiten massiivinen jälkijännitetty teräsbetonilaatta, joka mahdollisti sekä alapuolisten tilojen asettamat reunaehdot että rakentamisen aloituksen huolimatta yläpuolisten asuintalojen tilaratkaisuista.
Kauppakeskuksissa suunnittelua ohjaa tilojen muuntojoustavuus. Tämä varmistettiin WQ-ristikkopalkkirungolla. Ristikkopalkeilla saavutetaan riittävän korkea tilaratkaisu sekä mahdollisuus talotekniikan vapaalle reititykselle molemmissa suunnissa. Lisäksi ristikkopalkit mahdollistavat nopean suunnitteluprosessin ja hankeaikataulun.
Rakentamisaikaiset lakimuutokset mahdollistivat 3D-kiinteistöjen muodostamisen, ja kaikki Lippulaivan asuinkerrostalot ovat nyt erillisiä 3D-kiinteistöjä peruskiinteistöjen yläpuolella. Lippulaivan vuokrattava kokonaispinta-ala on 44 000 neliötä. Yhteensä noin sadan kaupan, kahvilan ja ravintolan lisäksi Lippulaivassa on myös hieman vuokrattavaa toimistotilaa.
Lippulaivassa on erittäin pitkälle viety energiajärjestelmien ja kiinteistöautomaation kokonaisuus, jota hyödynnetään kiinteistön energiankäytön optimoimiseen. Lippulaiva saavutti ensimmäisenä kaupunkikeskuksena maailmassa Smart Building Gold-sertifikaatin. Kiinteistössä on tällä hetkellä maailman johtava teknologia energian ja älyn osalta.
Adven Oy on toimittanut lämmitys- ja jäähdytysenergiajärjestelmän palveluna, joka sisältää järjestelmän suunnittelun, käytön ja huollon. Kyseessä on korttelienergiaratkaisu, jota hyödyntävät nyt valmistunut Lippulaiva sekä sen päätyihin nousevat kahdeksan kerrostaloa. Kokonaisuuden vuosittainen energiantarve on 12 000 megawattituntia.
Suurin osa lämmön ja jäähdytyksen tarpeesta pystytään hoitamaan maalämmöllä. Tontille on kaivettu 170 maalämpökaivoa, yhteensä kaivoja on 53 kilometrin verran. Maalämpöjärjestelmää voitiin hyödyntää jo rakennusvaiheessa, mikä helpotti rakentamista. Kaukolämpö toimii varalla huipputehotarpeiden tasaajana. Varalla on lisäksi noin 500 kilowatin sähkökattila. Maalämpöjärjestelmästä saadaan viilennystä myös asuinrakennuksiin. Kauppojen ja muiden tilojen viilennyksessä syntyvä lauhdelämpö ohjataan maalämpökaivoihin kalliota lämmittämään, mikä parantaa järjestelmän hyötysuhdetta.
Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 60 ilmanvaihtokonetta. Liike- ja toimistotiloja palvelevat koneet ovat katolla, pysäköintilaitoksen koneet puolestaan pysäköintitasolla.
Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille. Lippulaiva tuottaa aurinkosähköä julkisivuihin integroiduilla ja vesikatolla sijaitsevilla aurinkovoimaloilla. Noin 2400 neliön laajuisen järjestelmän paneeliteho on yli 600 kilowattipiikkiä. Aurinkosähköä käytetään Lippulaivan hissien, liukuportaiden ja yleisten alueiden valaistuksen vaatiman sähköntarpeen täyttämiseen. Energiakokonaisuuteen kuuluu myös kaksi 1600 kilovolttiampeerin sähkömuuntajaa.
Lippulaivan sähkön kulutusta optimoidaan älykkäällä Microgrid Advisor -ohjauksella. Älykäs ohjaus tarkoittaa, että sähkönkulutuksen ollessa huipussaan voidaan esimerkiksi ilmanvaihdon sähkönkulutusta hetkellisesti pienentää. Pysäköintihallien liikennemääriä simuloimalla päädyttiin siihen, että hallien ilmastointi voidaan tehdä viranomaisvaatimuksia pienemmillä ilmamäärillä. Autojen päästöt ovat pienentyneet koko ajan, ja hybridit sekä sähköautot pienentävät päästöjä edelleen tulevaisuudessa. Älykkään ohjauksen ansiosta koko kiinteistön sähkönkulutuksen arvioidaan putoavan noin kolmanneksella verrattuna vastaaviin kauppakeskuksiin. Hyvien julkisten yhteyksien lisäksi pysäköintihallissa on noin 130 latauspistettä sähköautoille ja noin 1400 pyöräpaikkaa eli enemmän kuin autopaikkoja.
