Olen Maiju Kianta ja toimin sisustusarkkitehtina Arcolla. Aloitin Cederqvist & Jäntti arkkitehdeilla loppuvuodesta 2019, missä hyppäsin saman tien kovassa vauhdissa olleen Kauppakeskus Lippulaiva -projektin kyytiin. Tämän lisäksi olen toiminut Arcolla muiden kaupallisten hankkeiden, toimitilasuunnittelun sekä asuntojen sisäilmesuunnittelun parissa sisustusarkkitehdin ja projektiarkkitehdin rooleissa. Nautin siitä, että olen saanut mahdollisuuden toimia molemmissa rooleissa, mutta sydän sykkii hieman eri tahtiin kun puhutaan sisäilmeestä, pintamateriaaleista ja tilojen tunnelmasta.
Kaupallisissa hankkeissa, Kauppakeskus Lippulaivassa sekä Vantaalle rakennettavassa Kivistön kauppakeskuksessa, olen ollut osa sisäilmetiimiä, joka käsittää mm. kauppakäytävien visuaalisen ilmeen, materiaalit ja värimaailman. Molemmissa kohteissa sisällä olevat materiaalit ovat jatkumoa ulkojulkisivusta. Materiaaleina Lippulaivassa on käytetty mm. corten-terästä, perforoitua peltiä sekä tiiltä, joita kaikkia yhdistää rouheus, kestävyys sekä ajattomuus. Näiden vahvojen materiaalien ympärille on ollut mielekästä koota kaikki muu. Suunnittelutyössä pidän tärkeänä tukea kohteen yhtenäistä visuaalista ilmettä, sitä että rakennuksen eri osat, julkisivu, sisäilme, materiaalit ja muotokieli puhuvat vuoropuhelua keskenään ja vielä samaa kieltä. Rakennus tulee nähdä kokonaisuutena sisätiloineen ja koen positiivisena sen, että sisätilasuunnittelu on tiiviisti projektin osana jo alkuvaiheessa.
Lippulaivan hanke oli poikkeuksellinen kokonsa puolesta, kyse on lähes 500 metriä pitkästä korttelista. Lippulaiva sisältää mm. bussiterminaalin, metroaseman sisäänkäynnit sekä yhdeksän asuinrakennusta. Projektissa korostui niin toimiston sisäinen kuin muiden projektissa mukana olleiden suunnittelijoiden keskinäinen tiimityö ja suunnitelmien yhteensovitus. Oli hyvin innostavaa olla osa ammattitaitoista tiimiä, oppia kokeneilta kollegoilta ja ratkaista yhdessä monimuotoisia tilanteita. Nyt kun Lippulaiva on avattu ja työt jatkuneet muiden projektien parissa, jää tämä hanke mieleen erityisenä. Näin suuressa hankkeessa on ollut mahdollisuus päästä työstämään monipuolisesti eri suunnittelun osa-alueita kauppakäytävän ilmeestä asuinrakennusten asuntojen sisäilmeeseen.
Pandemian myötä toimitilasuunnittelu on murroksessa, jossa työympäristön muuttuvat tarpeet, tilojen muuntojoustavuus ja monipuolisuus ravistelevat perinteisen toimitilan muotoa. Enää korkeasta suunnittelun laadusta ei kerro viimeistä huutoa oleva design huonekalu, vaan korokkeella on kokonaisvaltainen kokemus tilasta, jossa yhdistyy toiminnallisuus, esteettisyys, ekologisuus ja kestävä kehitys. Kestävää kehitystä tarkastellaan esimerkiksi materiaalin tai palvelun elinkaaren kautta, mitä materiaalille tapahtuu sen elinkaaren päässä. Suunnittelijoille niukka materiaalien käyttö ja kierrätys ovat tulevaisuudessa entistä oleellisempia. Kuten rakennusten arkkitehtisuunnittelussa, myös sisätilasuunnittelussa tilat nähdään vuosikymmenien päähän.
Olen mukana suunnittelemassa tulevan Arco Helsingin toimitilan laajennusta. Toimitilan muutos tässä hetkessä on meille erinomainen keino vastata muuttuneisiin työn tarpeisiin ja hybridityön vaatimuksiin. Laajennus on samalla mahdollisuus tukea ja kehittää uutta työskentelemisen tapaa ja tarjota uusia, muuntojoustavampia tilaratkaisuja. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet monipuoliset vetäytymistilat, rauhalliseen työskentelyyn tarkoitetut alueet, mobiilineuvottelutilat sekä lyhyempään työskentelyyn soveltuvat drop-in työpisteet. Toimistoissa korostuu kohtaamisten merkitys, mikä on suurin eroetätyöskentelyyn. Kaiken kaikkiaan laajennuksen tavoitteena on luoda meille viihtyisä työskentelytila, joka tukee kohtaamisia ja on paikka, jonne on mukava tulla.
