Olen ollut töissä Arcossa, Aihiolla ja Aihiota edeltäneissä yhtiöissä vuosikymmenten ajan. Hankkeet, joissa olen ollut mukana, ovat olleet monipuolisia julkikohteita, julkisivuremontteja ja perusparannuskohteita. Viimeiset lähes 10 vuotta olen toiminut projektipäällikkönä sairaala-, hyvinvointi- ja terveyskeskushankkeissa. Tilaajina ovat olleet niin yksityinen sektori, kuten Pohjola Sairaalat tai julkiset toimijat, esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokian kaupunki.
Sairaalasuunnittelu on muuttunut lyhyessä ajassa ja tulee edelleen muuttumaan vauhdilla. Robotiikka, tietotekniikan ja kestävän kehityksen haasteet sekä uudet innovaatiot muokkaavat myös suunnittelua. Tiloista tarvitaan entistä muuntojoustavampia ja monialaiseen hoitotyöhön soveltuvia. ”Korvamerkityt” tilat jäävät historiaan ja toimistosuunnittelusta tuttu monitila-ajattelu saa jalansijaa myös terveydenhuollossa. Rakennuksista tulee entistä kompaktimpia ja tehokkaampia, mutta edelleen kaiken lähtökohtana on asiakaskokemus sekä työntekijöiden toiminnan joustavuus ja helppous.
Etävastaanotto ja potilaiden kohtaaminen muualla kuin perinteisessä terveyskeskuksessa on jo arkipäivää ja lisääntyy nopeasti. Uudet, isot hyvinvointialueet kasvattavat tarvetta viedä palveluja myös mobiilisti esim. ”terveysrekoilla” pienille paikkakunnille.
Tekniikan kehitys lisää isojen sairaaloiden tehokkuutta. Tavaroiden ja henkilökunnan ”näkymätön” liikkuminen ja asiakasliikenteestä eriyttäminen on sujuvan toiminnan ydin. Tekniikka myös vapauttaa aikaa hoitotyöhön, sen tehostamiseen, parempaan palveluun ja sairaalassa oloajan lyhenemiseen. Toiminta keskittyy yhä enemmän erikoissairaanhoitoon ja mahdollisuuksien mukaan päiväkirurgiaan. Leikkaussalitoiminta muuntuu yksiköiksi. Esimerkiksi ”barn theatre eli latomallin” salit ovat isoja avotiloja, joissa on verhoin jaetut tilat. Näiden välillä moniammatillinen toiminta on helppoa ja nopeaa, leikkaustehokkuus kasvaa ja tilan tarve vähentyy.
Iso haaste on kestävä kehitys ja kierrätys. Jätejakeiden määrä kasvaa koko ajan ja isot kampusalueet tuottavat mittavia määriä jätettä päivittäin. Imujärjestelmät ja isojen jätekeskusten tarve lisääntyy. Energian käyttö on suurta. Sen kierrätys ja talteenotto on haaste talotekniikalle.
Sairaalahankkeiden suunnittelulle tyypillistä on pitkä kesto, mutta poikkeuksiakin on. Pohjola Sairaalat suunniteltiin vauhdikkaasti. Parhaimmillaan teimme kolmea rakennusta yhtä aikaa, jotka valmistuivat alle kolmessa vuodessa.
Case: TAYS psykiatria
Tays psykiatrian olemme suunnitelleet yhteistyössä tanskalaisen arkkitehtitoimiston C.F Möllerin kanssa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Hankkeen alkutahdit lyötiin 2018 ja valmiina noin 30 000 brm2:n rakennus on kesällä 2023.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja niiden tarve on kasvanut räjähdysmäisesti ja samalla mielenterveydestä puhuminen on arkipäiväistynyt. Tavoitteena on ollut jo pitkään tuoda palvelut somaattisen sairaalan yhteyteen. Tällä pyritään häivyttämään stigmaa eli epäluuloa mielenterveysongelmia kohtaan. Lähtökohta on, että niiden hoito ei poikkea muista sairauksista ja sen tulee olla avointa ja läpinäkyvää.
Tampereella aikuisille tarkoitettu psykiatrian sairaala tulee osaksi TAYS:n kampusaluetta, somaattisen sairaalan välittömään läheisyyteen maanalaisella tunnelilla yhdistettynä. Suunnittelun lähtökohtana rakennukselle on ollut Healing environment –ajattelu, jossa inhimillinen mittakaava ja luonnonvalon parantava vaikutus tuodaan mahdollisimman lähelle potilasta ja hoitopolkua. Tämä on ohjannut myös rakennuksen muotokieltä ja mittakaavaa.
Rakennus on kolmikerroksinen ja kostuu sakaroista, joiden väliin jää ulkoilupihoja. Rakennuksen keskellä on iso sisäpiha, jota kiertää terapiakatu. Kohteeseen valitut materiaalit ovat huoltovapaita ja kestäviä; tiili, keraaminen laatta ja sauva, sekä alumiini. Kaikkien osastojen yhteydessä on myös kaksion kokoinen parveke. Eduskunnan oikeusasiamies ja aluehallintovirasto ovat linjanneet, että potilaille tulee järjestää mahdollisuus tunnin ulkoiluun vuorokaudessa potilaan voinnin mukaan.
Psykiatrisen sairaalan suunnittelu on varsin erilaista somaattiseen sairaalaan verrattuna. Psykiatristen potilaiden keskimääräinen hoitoaika on yksiköstä riippuen 7-40 vrk tai enemmän (enimmillään keskimäärin 120 vrk, mutta yksittäinen potilas voi olla jopa vuosia). Potilasta ei varsinaisesti hoideta huoneessa, vaan sen ulkopuolella ja askel askeleelta potilas siirtyy aina vain julkkisimpiin tiloihin oman terveydentilan sen salliessa.
Suunnittelussa on otettava huomioon, että potilashuoneissa ei saa olla mitään irrotettavaa, terävää tai vaarallista, jolla voi vahingoittaa itseään. Ei naruja, ei koloja, johon voi jemmata lääkkeitä. Pesuhuoneiden vedentulo pitää pystyä katkaisemaan huonekohtaisesti, eikä potilas voi käytännössä itse säätää mitään. Painikkeiden tulee olla sellaisia, että niihin sitominen on vaikeaa ja kaikki mahdollinen on lukittua, jopa pikapalopostit ja uloskäynnit.
Pääsääntöisesti potilailla ei ole sairaalasänkyä ja he ovat omissa vaatteissaan yhden hengen huoneissa. Henkilökohtaiset keskustelut ja mahdolliset rauhoittamiset hoidetaan huoneissa, jottei tarvita lepositeitä tai muita erityistoimenpiteitä, joista on aina tehtävä ilmoitus viranomaisille. Tarvittaessa rakennuksessa on lähinnä vankisellien olosuhteita muistuttavia tilapäishuoneita myös tähän tarkoitukseen.
Materiaalien pitää olla helposti puhdistettavia ja kestäviä. Valaisimien tulee olla ruuvikiinnitteisiä, sähkörasioiden robusteja ja kalusteiden pääsääntöisesti kiinnitettyjä tai integroituja. Kaiken tämän lisäksi valvonnan ja avunsaannin pitää olla helppoa. Suunnittelun näkökulmasta kohde on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen.
