Rakennusten peruskorjaus on parasta kestävää kehitystä ja rakennussuojelua.
Olen arkkitehti Minerva Ahokanto. Minua on aina kiehtoneet talojen tarinat.
Korjausrakentamisen arkkitehtina olen onnekseni päässyt suunnittelemaan ja tutkimaan useita erilaisia rakennuksia eri aikakausilta. Vanhimmat rakennukset ovat olleet 1800-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta. Olen toiminut useissa vaativissa korjaushankkeissa pääsuunnittelijana ja vastaavana arkkitehtina. Valmistuneista suunnittelukohteistani uusin ja samalla poikkeuksellisen vaativa kohde oli Helsingin päärautatieaseman hallintorakennuksen tiloihin toteutettu hotelli Scandic Grand Central.
Erityisen mielenkiintoisia korjauskohteita ovat olleet suojeltuihin rakennuksiin toteutetut käyttötarkoituksen muutokset ja korjaukset. Suojelukohteissa olen saanut perehtyä rakennuksen historiaan, ja lisäksi olen tehnyt rakennushistoriaselvityksiä ja inventointeja, joiden tekemisestä opittu tarkastelutapa on hyödyttänyt myös suunnittelua. Lähtötilanteessa piilossa olevien kerrostumien alta paljastuu usein vanhoja alkuperäisiä pintoja; esimerkiksi Mikonkatu 19 -toimistotilan korjauksen yhteydessä alakattojen alta paljastui upea, ravintolatilaan 1920-luvulla toteutettu kattomaalaus.
Päärautatieaseman hallintorakennuksen käyttötarkoituksen muutos hotelliksi vaati kaikilta hankeen osapuolilta erityistä osaamista ja halua ratkaista vaativan kohteen haasteet. Historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä suojelukohde sijaitsee Helsingin vilkkaassa keskustassa, päärautatieaseman junaliikenteen laiturialueella. Tästä syystä hotellihuoneiden suunnittelussa oli tärkeänä tavoitteena niiden hiljaisuus. Rakennuksen alkuperäiset ikkunat säilytettiin ja muokattiin yksilöidysti niiden sijainnin mukaan. Akustisilla mittauksilla tutkittiin, mitkä ikkunat vaativat uuden sisälasin asentamisen ja mitkä puolestaan tarvitsivat vain kunnostusta ja tiivistämistä.
Rakennuksen suojelukriteerit huomioiden hotelliin toteutettiin 373 erilaista huonetta. Hotelli- ja kylpyhuoneiden koot ja muodot vaihtelevat, mikä asetti palo-, ääni- ja taloteknisiä sovittamisia niin suunnittelulle kuin rakentamisellekin. Yhteistyö, viestintä ja koordinointi ovat suurten kohteiden toteutuksessa erityisen tärkeitä, niinpä esimerkiksi Museoviraston kanssa neuvoteltiin säännöllisesti eri ratkaisuista.
Rakennus on nyt korjattu sekä ulko- että sisäpuolelta, mutta muutosta ei voi paljain silmin havaita. Tämä oli tavoite näin merkittävälle suojelukohteelle. Erityisenä huomionosoituksena täytyy mainita, että kohteen arkkitehdit olivat Helsingin rakennusvalvonnan Rakentamisen Ruusu -ehdokkaina vuonna 2021.
Rakennusten peruskorjaus on parasta kestävää kehitystä ja rakennussuojelua. Käytössä ja kunnossa pidetty rakennus säilyy parhaiten. Rakennusosien kierrättämiseen kaivataan vielä tehokkaampia järjestelmiä. Toisen kohteen purkutiilet saattavat olla tarpeellisia toisen kohteen korjaustöissä. Nykymääräysten tulkinta käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä vaatii hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Näin tekniikkaa ylistävänä aikakautena haluaisin vielä muistuttaa, että rakentaminen syntyy aina ihmisten välisestä yhteistyöstä.