Kaikki maailman kestävän kehityksen mukaiset pilvenpiirtäjät eivät ole Tukholmassa tai Lontoossa. Suomalaistoimisto Arco Architecture Company sai muutamia vuosia sitten toimeksiannon, jossa tarkoituksena oli rakentaa Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan uusi maamerkkirakennus ja kestävän kehityksen mukainen pilvenpiirtäjä.
Uusi pilvenpiirtäjä rakennetaan yli 20 miljoonan asukkaan tiiviisti rakennetussa kaupungissa sen uudistuvalle Tejgaonin alueelle aivan järvenrannan tuntumaan. Kaupunginosasta on tarkoitus tehdä kaupungin tärkein liikeyritysten pääkonttoreiden ja median keskittymä.
Maailman suurimpiin suistoalueisiin kuuluva Dhaka asettaa suunnittelulle valtavia haasteita. Kaupunkinäkymässä yhdistyvät köyhyyden ja liike-elämän syvät vastakohdat.
Vuonna 2021 Dhaka listattiin maailman neljänneksi huonoimmaksi paikaksi elää asuinkelpoisuuden mittareilla arvioituna. Kaupungin ilmanlaatu on erittäin huono liikenteen aiheuttamien saasteiden, runsaan rakentamisen ja teollisuuden päästöjen vuoksi.
Voiko pilvenpiirtäjä olla kestävän kehityksen mukainen?
Pilvenpiirtäjien suunnittelu on muuttunut viime vuosina paljon niin ekologisesti kuin vastuullisuudenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Nykyisin keskustelua käydään siitä, ovatko pilvenpiirtäjät tai korkeat rakennukset ylipäätään kestävän kehityksen mukaisia. Asiantuntijoiden mukaan näin ei ole. Kuitenkin esimerkiksi tiiviissä metropoliympäristössä kasvutilaa voi löytyä vain ylöspäin.
Arkkitehtuurissa kestävän kehityksen rakennus tai pilvenpiirtäjä ei ole enää tehty vain yhtä yksittäistä käyttötarkoitusta varten. Sen pitää vastata moniin urbaanin ympäristön kysymyksiin, jotta siitä syntyy aktiivinen toimija kaupunkiympäristössä.
Rakennuksen pitää olla käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa. Erityisesti sen pitää kestää sen koko elinkaaren ajan ja ”suoriutua” sille asetetuista tavoitteista ja tehtävistä koko käyttöiän ajan.
Nollapäästöt eivät tulevaisuudessa enää riitäkään tavoitteiksi, vaan rakennuksen pitää tuottaa jotain uutta esimerkiksi kiertotaloudenkin ekosysteemiin sen jälkeen, kun se mahdollisesti elinkaarensa lopussa puretaan ja rakennusosat kierrätetään.
”Jos tarkastelemme äärimmäisen tiiviisti rakennettua Dhakaa, tilaa rakentaa on vain ylöspäin. Siitä näkökulmasta katsoen rakennus pitää suunnitella niin kestävän kehityksen mukaiseksi kuin vain on mahdollista”, hankkeen vastaava arkkitehti Stefan Ochsner Arcosta kertoo.
Hirmumyrskyjä, maanjäristyksiä ja valtavia tulvia
Dhakan kaupungin korkein kohta on vain muutamia kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella. Alueella pitää varautua trooppisiin hirmumyrskyihin, maanjäristyksiin ja valtaviin tulviin. Kaupungin suistoalueiden järviä ja muita lukuisia vesialueita on viime vuosina kunnostettu.
”Suunnittelussa pitää olla erityisen tarkka monissa yksityiskohdissa, esimerkiksi rakennuksen muodon kanssa, sillä maamerkkirakennus näkyy esteettisenä osana kaupunkia hyvin kauaksi. Lisäksi tuuliolot ovat haastavat. Korkeassa rakentamisessa suunnittelun virheet kertaantuvat moninkertaisina. Se ei näy vain kerran vaan 30 kertaa, jos virheitä tehdään.”
Ochsnerin mukaan arkkitehdin pitää ottaa huomioon suunnittelu sekä rakennuksen ulkopuolelta, mutta myös sisäpuolelta tarkasteltuna. Rakennus aiheuttaa aina merkittävän muutoksen ympäristöönsä, ja sen pitää suhteutua oikein ympäristöönsä, joten sekin pitää tutkia tarkasti.
”Arkkitehdin pitää huomioida, miten kaupunki ja lähiympäristö muuttuvat rakennuksen ympärillä ja mitä tapahtuu seuraavien esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Rakennuksen elinkaari on hyvin pitkä. Suunnittelijan pitää olla erityisen vastuuntuntoinen.”
Pohjoismaiset arkkitehdit tunnistetaan maailmalla erityisesti vahvoina kestävän kehityksen asiantuntijoina. Tyypillistä skandinaaviselle suunnittelulle on myös omintakeinen selkeys, mutta silti vahva ja esteettisesti laadukas materiaalien kokonaisuus, jossa ei ole mitään liikaa tai liian vähän.
Myös puuta suositaan, mutta esimerkiksi Dhakan tapauksessa puu ei ollut mahdollinen hankalien olosuhteiden vuoksi.
”Olemme lisäksi tottuneet työskentelemään monialaisissa ryhmissä, pilvenpiirtäjä on aina monen eri alan asiantuntijan ryhmätyön tulos ja meillä hierarkiat ovat hyvin matalat eri suunnittelualojen kesken. Monissa muissa maissa esimerkiksi pääsuunnittelija, arkkitehti on hyvin hierarkkisessa roolissa eikä yhteistyö tai muiden suunnittelijoiden mielipiteiden huomiointi ole samantyyppistä kuin mihin Pohjoismaissa on totuttu.”
Ochsner kertoo, että yleensä korkean rakentamisen kohteissa arkkitehdille asetetaan tarkka tehtävälista tavoitteista, joihin rakennuksen pitää valmistuessaan vastata. Lisäksi kaikki sen erilaiset ominaisuudet pitää optimoida niin suunnittelu- kuin käyttövaiheessakin.
Monen vuoden kehityshanke
Dhakan kohteen tontti on kooltaan pitkä ja kapea ja vain 62 x 30 metriä. Hankkeen tilaaja on paikallinen kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö Nirman, joka myös omistaa tontin.
”Hanke alkoi vuonna 2018, jolloin toimisto oli vielä Arkkitehdit Soini & Horto. Arkkitehdit saivat toimeksiannon ensin pienemmistä konseptisuunnitteluista, ja he tekivät useita kohteita Nirmanille. Luottamus kasvoi projektista toiseen, ja lopulta suomalaisarkkitehdit päätyivät kiinteistökehittäjän arvokkaimmalle tontille ja ensimmäiselle pilvenpiirtäjäprojektille.”
Suunnitteluprosessi eteni rakennuksen rakenteellisen optimoinnin, vaipan ja käytettävyyden kautta. Hankkeen aluksi oli tehty lisäksi 3D-malli, jota käytettiinkin heti hyväksi laajoissa tuulitunnelitesteissä.
”Otimme kumppaniksemme tässä hankkeessa hyvin varhaisessa vaiheessa Rambollin korkean rakentamisen osaajat. He toivat mukanaan tuulitunnelitestit. Jos emme olisi tehneet tuulitunnelitestejä, olisimme joutuneet tyytymään paikallisiin rakennusmääräyksiin, jotka olivat taas kopioita jostain ihan muista olosuhteista, eivätkä ne tarjonneet relevantteja suunnittelun pohjatietoja.”
Tuulen voimat olivat merkittäviä. Thaimaalainen insinööritoimisto oli mukana materiaalivalinnoissa. Suosituksena olivat jälkijännitetyt laattarakenteet, jotka ovat huomattavasti ohuempia rakenteina ja tarjoavat avarampaa kerroskorkeutta.
”Samalla saatiin esimerkiksi 42 prosentin vähennys betonin käytössä. Rakenteellisesta turvallisuudesta ei tingitty yhtään, sillä kohde nousee sykloni- ja maanjäristysalueelle.”
Uudenlaisia ratkaisuja Bangladeshissa
Arkkitehdit käyttivät myös kanadalaisen yhtiön kehittämää ympäristöanalyysiohjelmaa, jonka avulla voitiin analysoida pilvenpiirtäjän mikroilmastoa, lämpö- ja tuulivaikutusta, viherterasseja ja niiden käyttökelpoisuutta juuri Dhakan sääoloissa.
”Ensimmäisissä luonnoksissa olimme jo ottaneet huomioon julkisivuihin kohdistuvan aurinkokuorman. Julkisivu on suljetumpi aurinkoisemmalla puolella ja avoimempi varjossa. Ratkaisu ei heikennä järvinäkymää tai energiatehokkuutta.”
Geometrisesti löydettiin energiatehokas ja modulaariseen asentamiseen sopiva eristetty julkisivuratkaisu. Se on alueen ilmastoon soveltuva, nopea ja tehokas asentaa sekä myös esivalmistuskelpoinen.
Bangladeshissa tämä ratkaisu oli ennennäkemätön. Esivalmistetut elementit kuljetetaan paikalle naapurimaista, koska Bangladeshissa ei ole vielä osaamista tämäntyyppisiin ratkaisuihin.
”Globaali yhteistyö ja tietomallikoordinaatio olivat yksi mielenkiintoisimmista asioista tässä hankkeessa. Arco sijaitsee pohjoisessa, työmaa Bangladeshissa, insinöörit Thaimaassa ja lisäksi osa asiantuntemuksesta tuli Keski-Euroopasta ja Italiasta.”
Mirai by Nirman
· Kansainvälisen ympäristöluokituksen mukainen pilvenpiirtäjä valmistuu lähivuosien aikana Dhakaan, Bangladeshiin.
· Rakentaminen alkoi vuonna 2023, ja kohde tähtää ympäristösertifioinnissa Leed Gold -tasolle.
· Mirai on 138 metriä korkea, ja siinä on tilaa 36 000 kerrosneliömetriä.
· Rakennus on suunnitteluvaiheessa tuulitunnelitestattu ja testeissä tutkittiin 50:n eri osiin laitetun sensorin avulla niin julkisivun kuin viheralueidenkin käyttäytymistä erilaisissa oloissa.
Artikkeli julkaistu Rakennuslehdessä 17.04.2024
https://www.rakennuslehti.fi/2024/04/dhaka-testaa-arkkitehdin-taidon/
