Hankkeen rakennusalue sijoittuu Hatsinanpuistoon, näkyvälle paikalle Kehä I:n, pääjunaradan ja tulevan Raide-Jokerin risteykseen Espoon Leppävaarassa. Eri arkkitehtitoimistojen toimesta alueelle on aiempina vuosina soviteltu useampia erilaisia ratkaisuja sisälaskettelurinteistä asunto- ja toimistohankkeisiin. Tilaajan tavoitteena oli luoda alueelle hyvinvointikulttuurin lähtökohdista muodostuva uusi kaupunginosa, joka tarjoaa tiloja työnteolle, kaupalle, asumiselle, viihteelle ja elämyksille.
OOPS käsittää vaiheittain rakennettavat pääkonttoritasoiset toimistotalot sekä niihin kiinteästi yhteydessä olevan pysäköintitalon. Kokonaisuuteen liittyvät myös alueen itäpäähän kaavoitetut liikuntapalvelut, hotelli, kaupalliset palvelut sekä asumista. Toimistotalojen suunnittelun alkaessa voimassa oleva asemakaava oli vuodelta 2013 ja asemakaavamuutos oli tekeillä. Ensimmäisen vaiheen rakennuksille saatiinkin rakennuslupa poikkeamispäätöksen avulla ennen uuden asemakaavan vahvistumista.
Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin toimistotalot A, B ja C sekä pysäköintitalo P. Tällä hetkellä on toteutettu A- ja B-talot (n. 20 000 kem2) ja pysäköintitalo. Kokonaisuuteen kiinteästi liittyvä C-talo rakennetaan myöhemmin. Toinen vaihe käsittää toimistotalot D ja E, kumpikin omille tonteilleen. Molemmista rakennuksista on käynnissä rakennuslupaprosessi ja rakentamisen kaavaillaan alkavan syksyllä 2022.
OOPSin toimistorakennusten kokonaisuus alueen länsipäässä rakentuu vaiheittain alueen läpi virtaavan Monikonpuron ja vehreän Hatsinanpuiston ympärille, jonne toimistojen pihanäkymät avautuvat. Rakennusten arkkitehtooninen kokonaisuus syntyy kuutioteemaa toistavan massoittelun ja julkisivujen ruudukkoaiheen vuorovaikutuksesta. Ratkaisut sekä keventävät että jäsennöivät rakennusten massaa ja luovat alueelle oman selvästi hahmottuvan identiteetiin.
Näkyvin osa on ensimmäisessä vaiheessa toteutunut, alueen luoteiskulmassa sijaitseva 13-kerroksinen torni, joka kohoaa 55 metriä puiston yläpuolelle. Torni on keskeltä jaettu kahteen sävy- ja pintamateriaalijärjestelmään, korostaen pinoutuvien kuutioiden teemaa. Korkeammalla tornissa on kiiltävää valkoista ja harmaata alumiinipintaa, alemmissa osissa taas patinoitua terracotta-kuitusementtiä. Tämä kuitusementin ja alumiinin vuoropuhelu jatkuu julkisivujen vertikaaliaiheiden sävyjen ja ratkaisujen muuntuessa rakennusmassasta toiseen, aina pysäköintitalon radanpuoleiseen julkisivuun saakka.
Eteläjulkisivulla kaksi ensimmäistä kerrosta on vedetty sisään ja ne muodostavat arkadin, jossa toimistojen pääsisäänkäynnit sijaitsevat, ja johon ravintolan ja kahviloiden terassit aukeavat. Ratkaisu keventää massoittelua ja luo miellyttävän kokoisen tilan puiston ja rakennusten väliin.
Toisen vaiheen eli D ja E toimistotalojen julkisivut ja massoittelu noudattavat pohjoispuolen toimistojen kuutioteemaa. Julkisivuja on jäsennöity kuutiomaisiksi massoiksi ja Monikonpuron puolella toistetaan ensimmäisen vaiheen sisäänvedettyä arkadiaihetta. Taloille on kuitenkin luotu omanlaisensa ilme, jossa julkisivujen kolmiulotteista ruudukkoteemaa on ylemmissä kerroksissa rytmitetty ikkunaruutujen yhteydessä olevilla tehostemateriaalikaistoilla. Toimistorakennusten julkisivut ja massoittelu on yhteensovitettu tulevan kauppakeskuksen ja eteläpuolen toimistotalojen suunnitelmien kanssa. Tavoitteena on, että vaalea ja vaiheittain muuntuva yleisilme jatkuisi koko alueella.
Hanketta on suunniteltu ensimmäisistä luonnoksista alkaen tietomallintamalla. Varhaisimpien mallien avulla tutkittiin mm. rakennusten massoittelua, ja suunnittelun edetessä hanketta on kehitetty tietomallin avulla eri osapuolten kesken. Tietomallin käytöstä on ollut myös suurta hyötyä ratkaisujen kommunikaatiossa tilaajalle, muille suunnittelijoille ja viranomaisille. Aktiivisessa suunnitteluvaiheessa eri suunnittelijoiden IFC-mallit tallennettiin projektipankkiin joka maanantai. VDC-tiimi kokosi yhdistelmämallin ja teki listauksia havainnoista. Aktiivisimmassa suunnitteluvaiheessa yhteensovituskokouksia pidettiin jopa kahden viikon välein, myöhemmin kerran kuukaudessa.
Työmaalla on käytetty Trimble Connectiin tallennettuja IFC-malleja, jotka toimivat ketterästi kaikilla alustoilla. Erikoissuunnittelijoiden yhteensovitus muulla tavalla olisi tämän kokoisessa hankkeessa erittäin haastavaa, koska talotekniikan määrä on kasvanut niin suureksi. Työmaa on käyttänyt tietomalleja hyödyksi ahkerasti myös rakentamisen aikana ja sieltä on saatu hyviä huomioita. Hanke palkittiin tietomallinnuksesta Teklan BIM Awards -kunniamaininnalla.
